Moi! Mulla on ollut älyttömän huono omatunto tästä blogista, ja tän ikuisuuden kestäneestä hiljaisuudesta. Syy siihen löytyy -ylläriylläri - mun yksityiselämästä. Homma on nyt sillälailla, että me jatketaan poikaystävän kanssa elämää eri osoitteissa. Elämä on muutaman viikon aikana heittänyt kuperkeikkaa, mutta tässä sitä vielä ollaan. On vaan pyörinyt niin paljon asioita mielessä viime aikoina, että ei oo huvittanut tulla kirjottelemaan niistä tänne, toivottavasti ymmärrätte. Parin viime viikon aikana oon kyllä huomannut, että kaikesta selviää, ja nyt jo hymyilyttääkin. Elämä jatkuu, ja mulla on noin kuukauden päästä muutto uuteen kotiin. Jännää! Mä oon aina luullut, että oon ''heikko'' ihminen, mutta nyt oon tajunnut että mähän oon hemmetin vahva! Tai no, se on pakko ollakkin. Luin pari päivää sitten jostain blogista, että suru tulee käymään, mutta se ei saa jäädä asumaan. Näinhän se on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiitos kommentistasi♥!