fanny alexandra: enkä yksin voi elää, etkä säkään tähän jää tai ota mua mukaan, eihän sulle kelpaa kukaan

noniin.. mullahan alkoi eilinen ihan mahtavasti, sain nukuttua pitkään ja hyvin. mut sit ku piti alkaa laittaan hiuksia niin siitähän se riemu repes ! mulle tuli eilen sellanen 'nyt oon reipas ja kokeilen jotain erilaista (jooohhoo tosi erilaista) kampausta', tai siis etten vaan suoristais. noo, aloin siinä sitte taittaan hiuksia. olis pitäny jo heti alussa antaa periks ja suoristaa vaan ne, mut ei, minkäs teet ku oon näin itsepäinen.. siis oikeesti, en voi ikimaailmassa ymmärtää niitä jotka on hyviä tekeen itelleen kaikkia siistejä kampauksia. mä oon sit vissiin joku huonoin ! ja kärsimättömin. järki lähtee niinkö heti.

no, tossa on kuvaa ku sain tän vasemmanpuolen laitettua.. oikeesti mikä tota oikeeta puolta vaivaa ?! siinä aikani yritin,

kunnes mulla naksahti totaalisesti ja säädin ton suoristusraudan tulikuumalle. tässä vaiheessa mulle sytty sellanen lamppu pään päälle. luulin olevani järkevä. aloin siinä sitte ihan fiiliksissä taitteleen ja olin ihan onnesta varmana että nyt toi toinenki puoli taittuis. joopajoo. vähä ajan päästä alkoikin käryään ja haiseen palaneelle.. loput voittekin jo ehkä ite arvata.. ai mitä tästä jäi mieleen ? no ainaki se, että en vähään aikaan yritä ees vaivautua taittelemaan. oli ihan siistiä kulkee kaupungissa toinen puoli hiuksista oikeen nätisti laitettuna ja toinen tollai pilattuna, tummempana ku muut hiukset ja armottomassa lakkakerroksessa yrittäen näyttää samalta kun toi vasen.
nojoo, tän aamusen jälkeen meninkin sitte äitin kans kaupunkiin, ja mukaan tarttu vaan henkareita ja kehyksiä. mut hyvä vaan ettei mitään muuta, koska pitäis kuitenki niitä joululahjojaki ehkä tosissaan alkaa jo ostelemaan.. sitte meninki äitille syömään ja sen jälkeen käväsin isillä :-)